7. Utumaiset kohteet

Magellanin pilvet
Eteläisen pallonpuoliskon taivaalla nähtävissä olevia epäsäännöllisiä kääpiögalakakseja, jotka koostuvat Suuresta Magellanin pilvestä (LMC) ja Pienestä Magellanin pilvestä (SMC)

Auringon elinkaari
% mljrd vuotta sitten muodostui, loppuvat energiavarat n. 5 miljrd. vuoden kuluttua
Auringon keskuksesta loppuu H->laajentuminen alkaa->punaiseksi muuttuminen

Avoin tähtijoukko
Pöly- ja kaasupilvestä samalla alueella syntyneet tähdet
Pallomainen tähtijoukko
Galaksia kiertävä pallomainen keskittymä, joka koostuu tähdistä
Planetaarinen sumu
Avaruuteen ulos puhallettu ulkokuori tähden elinkaaren lopussa: hehkuva kaasukuori
Supernovajäänne
Supernovana räjähtävän tähden jäännesumu
Suuressa Magellanin pilvessä oleva jäänne SN 1987A eniten ja tunnetuin supernovajäänne
Molekyylipilvi
MM. H2 molekyylimuodossa sisältämää kasautuma, joka koostuu tähtien välisestä aineesta
T=19-20 K ja M=100-10^6 AM
Eksinktio
Väliaineen läpi kulkiessa vaimenee säteily (esim .valo)
Pilven hiukkasista siroaa/absortoituu osa fotoneista, kun ainepilven läpi kulkee esim .tähden säitely
Magnitudi kasvaa ja E:tä vastaanotetaan vähemmän, kun kohde havannoidaan ja ekstinktio vaikuttaa siihen
VALKOINEN KÄÄPIÖ
Tähden suuruusluokkaa oleva m ja Maan suuruusluokkaa olebva koko. Tiivis tähti
 NEUTRONITÄHTI
Neutroneista koostuva tähti, joka on luhistunut kokoon G:n vaikutuksesta
6 miljr. tonnia Maan pinnalla painaisi teelusikallinen neutronitähteä->erittäin tiheää ainetta
 Rakenne: Rautaa vastaava tiheys "kaasukehässä", muutaman cm paksuinen "kuori"
Pyöriminen erittäin nopeaa->voimakas magneettikenttä muodostuu ympärille
MUSTAT AUKOT
Massakeskittymä aika-avaruudessa, joka on äärimmäisen tiheä
Loppuvaiheessa tähden elinkaarta muodostuvat tähtien massaiset
Mustien aukkojen kaltaista kappaletta v. 1784 pohti John Michell, geologi
LINNUNRADAN ULKO-OSAT
Pimeää massaa, kuumaa kaasua, hajoavia minigalakseja, galaksienvälisiä kaasupilviä ja hypernoopeita tähtiä
200km/s kiertov
2,5 mlj. astetta kuuma kaasu ulkopuolella kiekkoa
Suuri ja Pieni Magellanin pilvi törmäsivät 500 mlj. vuotta vitten->saattoi syntyä suurin osa pilvistä
 300 000 ly läpimitta linnunradan halossa
Mustan aukon lähelle sinkoutuneet hitaammat tähdet halossa
Satoja tähtijoukkoja halossa
Pimeää ainetta n. 5/6 osaa kokonaismassasta Linnunradasta
LINNUNRADAN KESKUS
Galaksi kiertää sitä

Heikkö röntgen tai UV -aallonpituus ei näytä keskusta, koska tähtievälistä sumua on näkökentän tiellä niim perkeleesti